Aikamoista, kirpputori messuilla. Ei oo monikaan messun järjestäjä aikaisemmin kuullut eikä muutkaan näytteilleasettajat, kun perjantaina tavaroita roudattiin messupaikalle. Mutta tämä tulee varmasti yleistymään, koska ainakin me innostumme messuista niin paljon, että aiomme jatkossakin lähteä. Niinhän se on, kun yksi uskaltaa niin toinen seuraa perässä. Niin kävi jo naisten messuillakin. Ei sitä pyörää tarvi uudestaan keksiä, kun yksi on sen jo keksinyt. Siksi rohkaisenkin jokaista yrittäjää, alasta viis: Tehkää sitä omaa juttuanne ja uskokaa siihen! Kuka vaan voi messuilla, myös kirpputoriyrittäjä, kun vaan keksii sen oman jutun ja ennen kaikkea uskoo siihen. 🙂 Koska jokainen yrittäjä tarvitsee näkyvyyttä, ei se messuilu kaikkien juttu ole, mutta harkitse sitä ainakin omanasi!
Messumaailma on ihan oma maailmansa! Kateellisena perjantaina katselin, kuinka messuosastot rakentuu minuuteissa ja tiedetään heti mitä mihinkin laitetaan, kun minä ja Juhani pyörittiin auton ja salin väliä hölmistyneenä. Mielestäni saimme kuitenkin ihan kivan osaston pystyyn, vaikka ei se mikään pramee ollut. Perjantaina osastoa pääsi rakentamaan klo 21.00 alkaen ja kotona olimmekin vasta 00.30.
Lauantaina THE DAY. Messut avoinna 11-19! Päivä, jota minä ja Salla oltiin jännitetty helmikuun puolesta välistä. Oltiin Sallan kanssa messupaikalla aamulla klo 9.00. Neljän tunnin yöunilla uuteen päivään! Olin niiiiiin super innoissani! Ovet avattiin klo 11.00, ensimmäinen ihmisruuhka meni ihan ohi omassa jännityksessä ja vielä siinä, että mitä uskaltaa sanoa ja miten. Ensimmäiset 100 messukävijää sai tuotekassin, joten heti klo 11.00 oli odotettavissa porukkaa. Hetken päästä sitä itsekkin rentoutui ja rohkeasti avasi suunsa. Osastollemme syntyi heti aamusta ruuhkaa ja tässä huomasi, kuinka huonosti olin osastomme suunnitellut, koska emme olleet mm.varanneet vaihtorahoja lähelle itseämme ja aikaa meni hukkaan niitä kaivaessa. Emme olleet myöskään varanneet mitään paikkaa tyhjille henkareille, kun vaatteiden myynnistä niitä jäi ylimääräisiksi! Muovipussit unohtuivat autoon ja mitä vielä! Nopeasti kuitenkin päästiin hommaan mukaan. Heti hiljaisemmalla hetkellä lähdin juoksemaan autolle hakemaan muovipusseja. Onneksi minulla oli taskut, johon sain vaihtorahoja sekä Sallalla pieni laukku. Ensikerralla tietää tämänkin, oppia ikä kaikki !
Osastollamme oli mukavaa pientä pöhinää aina klo 13.00 saakka, kunnes messuhalli hiljeni täysin. Ei ketään missään ja näytteilleasettajat alkoivat pakata kamojansa. He, jotka jäi alkoivat kiertää muiden osastoja ja surkuttelivat väen vähyyttä.
Itse en ole mikään luovuttaja luonne, eikä se mielestäni yrittäjälle sovi muutenkaan. Itse olen taistellut koko yrittäjän uran aikana siitä, että kukaan ei usko ideoihini. Ja en todellakaan päässyt tähän pisteeseen sillä, että joka kerta, kun tulee vastoinkäymisiä niin laitetaan pillit pussiin. Mielestäni oli myös aika ylimielistä pakata kamat kahden tunnin jälkeen vedoten, että on ”parempaa tekemistä” tai tämä on ”rahan tuhlausta” – koska maksavat asiakkaat ovat muualla. MESSUILLA OLI YLI SATA NÄYTTEILLEASETTAJAA! Vaikka messuilla ei ollut lippunsa ostaneita, näin silti mahdollisuuksia myyntiin ja oman yritykseni esittelyyn. Uskoin kuitenkin, ettei nyt klo 13.00-19.00 väli voi ihan hiljainen olla, kyllähän aina kirpparillakin tulee niitä hetken hiljaisempia hetkiä ja sitten taas alkaa pöhinä. Toisin kuitenkin kävi.
Aikalailla klo 17.00 tienoilla jo itsekin alennuin arvostelemaan messuja. Toisten luoma negatiivinen ilmapiiri tarttuu todella helposti. Useita tunteja sitä vastaan taistelleena annoin periksi. MUTTA teimme sen täysin erilailla, kun useimmat messuilla olevat. Emme jääneet paikalle purnaamaan tai alkaneet haukkua messunjärjestäjää vaan laitoimme Sallan kanssa aivoriihen käyntiin, mitä voisimme tehdä?!
Kun saimme pyöriteltyä ideoita mielessämme, Salla kävi messunjärjestäjän puheilla, joka itse jo vaikutti luovuttaneelta sekä pahoitteli tilannetta. Emme itse olleet vihaisia emmekä millään tasolla haukkuneet tai arvostelleet messunjärjestäjää vaan halusimme tehdä jotain, ettei sunnuntai olisi samanlainen! Valitettavasti moni muu näytteilleasettaja oli niin tuohtunut tilanteesta, että meinasi käydä jopa Sallan päälle. Joskus ihmisille tuntuu olevan kovin vaikea ottaa rakentavaa palautetta vastaan ja varsinkin antaa sitä.
Lauantai-illan hiljaiset hetket kuitenkin sujui leppoisasti Sallan kanssa keskustelen yrityksen tulevaisuuden suunnitelmista, arkisista askareista ja ihan vaan oleskellessa sekä nauttien muiden messutarjonnasta, mm. Makeistamon toffee salmiakit sekä ruukinpippurit veivät sydämeni! Kävimmekin useilla osastoilla ostoksilla ja yritimme omalta osaltamme tukea niitä yrittäjiä, jotka jaksoivat kanssamme pysyä positiivisina ja antaa niille vähille lipun ostajille tulemisen arvon.
Minkälainen meidän osastomme oli?
Haha, aikamoinen vaateröykkiö! Itseasiassa tajusin nyt etten kuvannut osastoamme kokonaisuudessa ollenkaan. Se koostui neljästä myyntisivusta, kahdella sivulla oli vaatteita rekissä. Päätysivussa meillä oli Bolero -makujauheet myynnissä sekä maistatusta ja toinen päätysivu oli Swappi.fin rollupille sekä flaijereille! 🙂
Itseasiassa osastomme oli ihan erilainen millaiseksi sen itse alunperin suunnittelin. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli sohva ja pöytä myös, jotka jo perjantaina tuotiin paikalle, mutta päädyimme kuitenkin kantamaan ne pois muiden messuasettajien ohjeistuksesta. Onneksi kuuntelimme konkareiden neuvoja ja teimme tällaisen osaston, emmekä sitä mitä ensin ajattelimme!
Mukanamme osastolla oli myös Bolero makujauheet, jotka ovatkin jälleenmyynnissä kirpputorillamme. Makuja meillä oli mukana yli neljäkymmentä, joista kymmenen myytiin loppuun messujen aikana. Nyt niitä on kuitenkin saatavilla kirpparilta! Bolero makujauheet on sokeriton vaihtoehto kaikkeen makeuttamiseen sekä hyvä tapa lisätä veden juontia. Itse olen saanut lisättyä veden juontia reilusti Boleron avulla ja se onkin ainoa syy miksi otin sen meille jälleenmyyntiin. Bolerosta löydät oman blogipostauksen tästä linkistä: https://kirpputoriswap.fi/bolero-makujauhe/
Messuilla meillä oli huikea tarjous Boleroista, joka tulee voimaan myös kirpputorille lauantaina 31.3 sekä Swappi.fi avajaisissa maanantaina 2.4. Normaalihinta on 5€/12pussia. Pääsiäisen kirpputorilla siis tapahtuu, kannattaa seurata Facebookista tiedotusta. 🙂
Taas tajusin, että olen kirjoittanut kauheeeaan pitkän tekstin, enkä ole päässyt edes sunnuntaihin asti! Messut oli vaan niiiin huikee kokemus, että voisin kirjoittaa vieläkin yksityiskohtaisemmin! Mennään kuitenkin seuraavaan päivään! 🙂
Lauantai-iltana lähdimme messupaikalta aikalailla 18.30, emme olleet ihan loppuun saakka, koska yksinkertaisesti messuilla ei ollut ketään ja olimme kaikki osastotkin kiertäneet läpi. Viime yön neljä tuntia unta ja pitkä päivä alkoi painamaan sen verran, että oli vaan pakko lähteä. Tunnin automatka kotiin oli kuitenkin edessä.
Kun pääsin kotiin, päätin ottaa ohjia omiin käsiin. Mainostin messuja ympäri Facebookin ryhmiä, niihin joihin en ole saanut vielä porttikieltoa, haha. Sekä mainostin omissa kanavissamme messuja sekä omaa messupaikkaamme, tein muutaman mainoksen ja päätin, että sunnuntaina ei ole hiljaista. Tein myös pikaisen markkinointisuunnitelman messunjärjestäjälle, miten saisimme paikalle porukkaa sekä laitoin hänelle sähköpostia. Joku voi ajatella, että kuka kehtaa alkaa itse vaan osallistujana tekemään tommosta toisen puolesta, mutta mielestäni se oli oikein sekä se tuotti, ainakin meidän osastollamme.
Aamulla palaveerasin messunjärjetäjän kanssa ja kävimme erinäisiä asioita läpi viikonlopusta. Valitettavasti oli paljon asioita mitä halusin tehdä, mutten saanut siihen valtuuksia tai ne eivät olleet mahdollisia muiden tahojen toimesta. Tein kaiken mitä pystyin, menin paikalle sunnuntaina aikaisemmin ja lisäilin kuvia Naisten messujen tarinoihin muiden messuosastoista ja hypetin niin paljon, kuin siinä muutamassa kymmenessä minuutissa enään oli mahdollista. Kävin juttelemassa näytteilleasettajien kanssa ja yritin jakaa positiivista mieltä sekä kehua heidän tuotteitansa mitä olin itse ostanut edellisenä päivänä.
Sallan tullessa paikalle teimme sotasuunnitelman päivän kulusta sekä tsemppasimme toisiamme ja päätimme, että tänään puhutaan jokaiselle ihmiselle, joka on paikan päällä. Se, että ihmistä ei kiinnosta on toinen juttu, mutta jos emme yritä niin ei voida edes tietää, voisiko se ihminen olla kiinnostunut tuotteistamme tai yrityksestämme. Asetimme myyntitavotteet ja priiffasimme toisiamme.
SUNNUNTAI, THE DAY 11-17! Postiivisesti huomasimme ovien avattua, että messuosastomme ympärillä oli porukkaa joka sivussa. Saimme valtavasti palautetta ideastamme sekä kirpputoristamme. Boleroa maistettiin ennakkoluulottomasti ja ihmiset vuolaasti kehuivat ja aikoivat tulla paikalle avajaisviikollakin katselemaan paremmin, kun on sovituskoppi käytössä. Kaikille messuvieraille, joille vain kerkesimme puhua enemmän kehuimme omia lempiosastojamme ja kehoitimme käymään niissä. Näitä olivat mm. vastapäätä oleva BreLock -joka on mielestäni aivan mahtava keksintö. Margariinirasian kansi, jossa on voiveitsi kiinnitettynä. Nämä kannet ovat itsellänikin ollut käytössä kohta vuoden! Sekä Makeistamon karkit olivat toinen osasto, jolla olisin voinut asua ja syödä ruukinpippureita!
Sunnuntai oli vielä hiljaisempi, kun lauantai. Mutta asennemuutoksella sekä edellisillan mainostuksella saimme koko viikonlopun myyntitavoitteen täyteen sunnuntaina. Tavoitteemme koko viikonlopulle ei ollut korkea, mutta realistinen omista odotuksistani. Uskallan väittää, että myyntimme oli parempi, kuin niiden jotka olivat nyrpeänä osastolla haukkumassa messunjärjestäjää. Asenne ratkaisee!
Messunjärjestäjän arvio messukävijöistä oli 5000hlö/vklp. En tiedä mikä lopullinen määrä oli, mutta sanoisin, että varmaan 500 on lähempänä, kuin 5000. Oma arvioni ennen messuja oli 800 kävijää, jonka perustelin aika kehnoon/tylsään mainontaan sekä siihen, että messut ovat aivan uudet. Messuhalli on myös huonolla sijainnilla verrattuna muihin saman viikonlopun messuihin ja muihin tapahtumiin. Ajankohta oli ehkä huono, kun messut kilpaili todella monen muun järjestäjän kanssa samanaikaisesti. Koska ajattelin omalla järjelläni ja tein taustatyöni hyvin, ei hiljaisuus tullut minulle yllätyksenä. Enkä pettynyt!
Itseasiassa olin positiivisesti yllättynyt, koska jokainen osastollamme kävijä tunsi kirpputorimme. Oli vain muutamia, jotka eivät tiennyt kirpputoriamme, mutta kuitenkin olivan kuulleet Swappi.fi:stä. Messuihin olen kaikinpuolin tyytyväinen, saimme arvokasta kokemusta sekä saimme ainakin näkyvyyttämme koko kirpputorillemme. Vaikka rahallisesti kokemus oli tappiollinen, ei kaikkea voi mitata rahassa. Seuraavilla viikoilla teen itse vähän enemmän tunteja palkatta, jotta saamme kulut katettua. Not a big deal!
Itse olen todella kiitollinen tästä kokemuksesta, joka osoitti taas kerran sen, että olen unelma ammatissani. Usko omaan tekemiseen on vahvempi kuin koskaan ja olen erittäin kiitollinen erinomaiselle työntekijälleni Sallalle sekä miehelleni Juhanille. Jotka tänäkin viikonloppuna auttoi, tuki ja loi uskoa kaikkeen tekemiseen. Positiiviisella luonteella ja ilmapiirillä saavuttaa paljon enemmän, kuin negatiivisella. Oli myös ihanaa, kun messuosastojen näytteilleasettajat kävivät kehumassa sunnuntai- iltana meidän rooliamme sekä kiitämässä postiivisemmasta ilmapiiristä. Odotan innolla tulevaa sekä toivotan kaikki lämpimästi tervetulleiksi maanantaina 2.4 kirpputorille Swappi.fi avajaisiin, jolloin olemme poikkeuksellisesti avoinna klo 10-17!
- Ida, Kirpputori Swapin yrittäjä.
